Työaseman käyttäminen verkkoympäristössä: Verkon pullonkaulat

Mitkä ovat yleensä verkon pahimmat pullonkaulat?
Verkon tai internet-yhteyden liiallinen rasitus joka johtaa hitaampaan toimintaan käytettäessä sitä.

Miten voidaan parantaa verkon toimivuutta omilla toimilla tai laite- ja ohjelmistovalinnoilla?

Siten, että käytetään ohjelmistoja joita ei käytetä liikaa ja koitetaan valita verkkoja joita ei ylikuormiteta usein

Päivitä, muokkaa ja asenna ohjelmia Linuxille

Kun olet saanut linuxin asennettua, päivitä se ajan tasalle.
Kerro yksityiskohtaisesti, miten päivitys tapahtui.

Asensimme koneellemme Linux Mintin uusimman version 17.3, eli siis Rosan suoraan.


Muokkaa linuxisi työpöytäympäristö mielesi mukaiseksi, näytön tausta, näytön säästäjä, valikkopalkit, jne.
Kerro mitä teit ja miten. 

 Vaihdoin taustakuvan, laitoin pari desklettiä, laitoin koneen näyttämään myös päivämäärän alapalkissa, ja muutin sitä miltä ikkunat ja napit näyttävät. Tein sen järjestelmäasetusten läpi.
 

Asenna tarvitsemasi ohjelmat (vähintään 3)

Tee asennuksista ohje
Linuxille ohjelmien asentaminen on hieman erilaista Windowsin vastaavasta; Winukalla voit ladata netistä .exe-tiedoston ja vain suorittaa sen saadaksesi ohjelman, mutta Linuxilla ohjelmat asennetaan joko Software Centerin läpi, tai terminaalin läpi. Terminaali avataan Ctrl+Alt+T-komennolla. Kun pääset terminaaliin olisi viisasta kirjoittaa sudo apt-get install aptitude, tämä komento asentaa aptitude-ohjelman jolla asennetaan loput ohjelmat. Sitten tulee kirjoittaa sudo apt-get install ohjelman nimi. Tämä komento hakee ohjelman Linuxin omista hakemistoista ja jos se on siellä se asentaa sen.

Asensimme koneelle tätä metodia käyttäen Audacityn, Winen ja Opera-selaimen. 

Eroaako netin käyttö jollakin tavalla Windowsin netin käytöstä? Jos eroaa, niin miten? Entä sähköposti?
Mitkä ovat oleellisimmat erot?

Netin käyttö ei vaikuta eroavan oikeastaan mitenkään Windowsin vastaavasta, ja sähköpostikin on aivan samanlainen ainakin Gmailia käytettäessä.

Linuxin asennus

Valitsimme Linuxiksemme Linux Mintin koska se on yksinkertainen ja aloittelijoille ystävällinen Linux. Sillä on myös todella suuri käyttäjäkunta, eli käytön tukea varmasti löytyy paljon. Löysimme sen Bistrowatchista jossa se on #1 Linux, tai oli ainakin lataushetkellä- Asennuslevyn teimme Ubuntussa toimivalla Braserolla.

Linuxille kiintolevy jaotellaan kolmeen osaan; SWAP-, /- ja /home-osioihin. / sisältää järjestelmän ja on ensisijainen. Sen koko pitäisi olla 5-15 Gt. /home sisältää käyttäjien tiedostot ja hakemistot, ja sille voi säilyttää loput kiintolevytilasta.SWAP on kiintolevyn välimuisti. Sen koko on 2x käyttömuistin koko.

Levylle poltto-ohje  Linuxilla

1. Ota tyhjä DVD-levy ja aseta se CD-asemaan.
2. Lataa asennusohjelma
3. Avaa Brasero.
4. Valitse Braserosta " Burn Image on CD" ja sitten etsi asennusohjelma ja laita se polttumaan levylle.
5. Odota kunnes se on valmis.

Jouduimme tekemään kaksi asennuslevyä koska unohdimme tehdä levystä bootattavan ensiksi. Muuten levylle poltto ja asennus sujuivat ongelmitta.