Kerro mahdollisimman kattavasti, miten huolehtisit yrityksen palvelimen ja työasemien varmuuskopioinnista.
mm.
- varmuuskopioinnin menetelmät
- varmuuskopioinnin tiheys
- varmuuskopioiden lukumäärät
- varmuuskopioiden säilytys jne.
Jos minun pitäisi varmuuskopioida tiedostoja yritykselleni, menetelmäni olisi varmaan se, että tiedostoja kopioitaisiin ulkoisille kovalevyille aika ajoittain. Varmuuskopiot tehtäisiin myös pilveen. Niiden tiheydestä en tiedä, mutta muutama päivä vaikuttaisi ihan hyvältä väliltä. Varmuuskopioita tekisin varmaan 2-3 kpl jokainen eri paikkaan, siksi että jos yksi menetelmä pettäisi olisi turvaverkko alla. Varmuuskopioita säilyttäisin pilvissä ja ulkoisilla kovalevyillä.
Miten toimisit tilanteessa, jossa pitää tieto palauttaa varmuuskopiosta?
mm.
- mahdolliset palautukseen johtavat syyt
- mitä tulee varmistaa, ennen kuin palautus voidaan tehdä
- toimintatavat
- tietojen oikeellisuuden varm
Lataisin tiedoston varmaankin vaan sieltä mihin olen varmuuskopion tallentanut. Tulee varmistaa että tiedosto oikeasti on hävinnyt. Toimintatavat ovat aika simppelit mielestäni; Tiedosto vain pilvestä ulos tekijälle. Tietojen oikeellisuuden varmistus sujuu tiedostonimen kautta.
torstai 28. tammikuuta 2016
maanantai 25. tammikuuta 2016
Työaseman käyttäminen verkkoympäristössä: Tunnista riskitekijät
Tietoturvan tasoon vaikuttavat oleellisesti ns. heikot lenkit. Sinun tulee osata tunnistaa nämä riskitekijät ja pystyä vaikuttamaan siihen, miten riskejä voidaan hallita tai vähentää.
1. Henkilöt: Mieti, ketkä voivat olla tietoturvan riskejä ja miksi? Miten henkilötason tieturvaa voidaan parantaa?
Tietoturvan riskejä ovat kaikki henkilöt, joilla on pääsy salattuihin tietoihin. He ovat tietoturvauhkia sen takia, että heidän kauttansa voi vuotaa tietoihin pääsyyn vaadittu salasana tai koodi, tai he voivat vain suoraa vuotaa tiedot itse. Henkilötason tietoturvaa voi parantaa siten, että rajoittaa yksittäisten henkilöiden pääsyä tietoihin ja sitä, kuinka suureen osaan tiedoista he pääsevät käsiksi.
2. Laitteet: Miten laitteistot vaikuttavat tietoturvaan? Miten niiden aiheuttama tietoturvariski on hallittavissa ja miten sitä voidaan parantaa?
Laitteistot vaikuttavat sekä positiivisesti että negatiivisesti tietoturvaan; Joitain laitteita voi käyttää tietoturvan parantamiseen taas kun toisia käytetään tietoturvan alitse kaivamiseen. Niiden aiheuttamaa tietoturvariskiä voi hallita paremmilla palomuureilla, virustorjunnalla, ja vaikka reaaliaikaisella torjunnalla.
3. Ohjelmistot: Miten ohjelmistot voivat heikentää tietoturvaa? Minkä tyyppiset ohjelmistot erityisesti lisäävät tietoturvariskejä? Miten niiden aiheuttama tietoturva riski on hallittavissa ja miten sitä voidaan parantaa?
Jotkut ohjelmat vaativat nettiyhteyden toimiakseen joka johtaa tietoliikenteen pääsyyn tietokoneeseen suoraan ohjelmat kautta, joka voi johtaa tietoturvan vaarantumiseen. Ohjelmistot jotka vastaanottavat tietoja koneen ulkopuolelta ovat erityisen vaarallisia. Niiden aiheuttamaa tietoturvariskiä voi hallita käyttämällä vain sivuja joissa on suojattu yhteys ja palomuureilla. Reaaliaikaisesti toimiva virustorjunta on myös todella kätevä tietoturvan parantamiseen. Esimerkiksi Avastin Pro-versioon sisältyy reaaliaikainen virustorjunta.
1. Henkilöt: Mieti, ketkä voivat olla tietoturvan riskejä ja miksi? Miten henkilötason tieturvaa voidaan parantaa?
Tietoturvan riskejä ovat kaikki henkilöt, joilla on pääsy salattuihin tietoihin. He ovat tietoturvauhkia sen takia, että heidän kauttansa voi vuotaa tietoihin pääsyyn vaadittu salasana tai koodi, tai he voivat vain suoraa vuotaa tiedot itse. Henkilötason tietoturvaa voi parantaa siten, että rajoittaa yksittäisten henkilöiden pääsyä tietoihin ja sitä, kuinka suureen osaan tiedoista he pääsevät käsiksi.
2. Laitteet: Miten laitteistot vaikuttavat tietoturvaan? Miten niiden aiheuttama tietoturvariski on hallittavissa ja miten sitä voidaan parantaa?
Laitteistot vaikuttavat sekä positiivisesti että negatiivisesti tietoturvaan; Joitain laitteita voi käyttää tietoturvan parantamiseen taas kun toisia käytetään tietoturvan alitse kaivamiseen. Niiden aiheuttamaa tietoturvariskiä voi hallita paremmilla palomuureilla, virustorjunnalla, ja vaikka reaaliaikaisella torjunnalla.
3. Ohjelmistot: Miten ohjelmistot voivat heikentää tietoturvaa? Minkä tyyppiset ohjelmistot erityisesti lisäävät tietoturvariskejä? Miten niiden aiheuttama tietoturva riski on hallittavissa ja miten sitä voidaan parantaa?
Jotkut ohjelmat vaativat nettiyhteyden toimiakseen joka johtaa tietoliikenteen pääsyyn tietokoneeseen suoraan ohjelmat kautta, joka voi johtaa tietoturvan vaarantumiseen. Ohjelmistot jotka vastaanottavat tietoja koneen ulkopuolelta ovat erityisen vaarallisia. Niiden aiheuttamaa tietoturvariskiä voi hallita käyttämällä vain sivuja joissa on suojattu yhteys ja palomuureilla. Reaaliaikaisesti toimiva virustorjunta on myös todella kätevä tietoturvan parantamiseen. Esimerkiksi Avastin Pro-versioon sisältyy reaaliaikainen virustorjunta.
Työaseman käyttäminen verkkoympäristössä: Mobiililaitteet
Mitä tietoturvariskejä mobiililaitteisiin liittyy?
Voi tulla viruksia jotka kalastelee esim. puhelinnumeroita, s-posteja tai pankkitunnuksia tai sitten vaikka viruksia jotka lähettelee viruslinkkejä vaikka Skype-kontakteille joista voi tulla esim. keylogger koneelle.
Miten tietoturva tulee huomioida erilaisissa mobiililaitteissa, entäs USB-laitteissa?
Pitää koittaa välttää virusten lähteitä esim. välttämällä turhia latauksia epäilyttävistä lähteista, pitää koittaa suojata laitteet viruksilta jotta et infektoi koneita tikullasi. Mobiililaitteilla kannattaa myös olla näytönavauskoodi ja PIN-koodi kannattaa myös olla käytössä mahdollisimman pitkässä muodossa (8 merkkiä.)
Työaseman käyttäminen verkkoympäristössä: Tietoturvan osa-alueet
Mitkä ovat tietoturvan tavoitteet?
Tietoturvan tavoitteet ovat sen perustuminen luottamuksellisuuteen, eheysvaatimusten täyttäminen, tiedon saatavilla olo, todentaminen, pääsynvalvonta, ja kiistämättömyys.
Lähde http://www.verkkopedagogi.net/vanhat/fi/sisalto/materiaalit/tietoturva/luku016e4a.html?C:D=419124&selres=419124 26.1.2016
Mitkä ovat tietoturvan kannalta suurimmat riskitekijät?
Huijaukset, henkilökohtaisten tietojen kalastelu, roskaposti, piratismi, virukset, virtuaaliterrorisointi, ja virtuaalisodankäynti, tiedon luvaton käyttö, salaisten tietojen sorkkiminen, ja tiedon hävittäminen
Miten riskitekijät on parhaiten hallittavissa?
Paremmilla palomuureilla saa jo aika hyvin postettua tietoturvariskejä. Ei myöskään kannata painaa erilaisia epäilyttäviä linkkejä tai ladata liitetiedostoja lähteistä joihin et luota. Roskapostia ei edes kannata avata koska siitäkin voi tulla virus. Maalaisjärjellä suojaat itseäsi hyvin myös.
Mitä tietotekniikan käyttäjä voi tehdä omalta osaltaan tietoturvan parantamiseksi?
Käyttää erilaisia virus- ja haittaohjelman torjuntaohjelmia, välttämällä roskapostin avaamista, suojaamalla tiedostonsa salausten taakse jne. Kannattaa myös pitää käyttöjärjestelmäsi ajan tasalla päivitysten suhteen, sillä usein päivityksiin sisältyy tietoturvaa parantavia asetuksia.
Miten riskitekijät on parhaiten hallittavissa?
Paremmilla palomuureilla saa jo aika hyvin postettua tietoturvariskejä. Ei myöskään kannata painaa erilaisia epäilyttäviä linkkejä tai ladata liitetiedostoja lähteistä joihin et luota. Roskapostia ei edes kannata avata koska siitäkin voi tulla virus. Maalaisjärjellä suojaat itseäsi hyvin myös.
Mitä tietotekniikan käyttäjä voi tehdä omalta osaltaan tietoturvan parantamiseksi?
Käyttää erilaisia virus- ja haittaohjelman torjuntaohjelmia, välttämällä roskapostin avaamista, suojaamalla tiedostonsa salausten taakse jne. Kannattaa myös pitää käyttöjärjestelmäsi ajan tasalla päivitysten suhteen, sillä usein päivityksiin sisältyy tietoturvaa parantavia asetuksia.
Ohjelmien ja oheislaitteiden asennus, käyttöjärjestelmän päivittäminen
1. Selvitä, mitä ovat vapaan lähdekoodin ohjelmat.
Kerro, mistä löytyy ilmaisia vapaan lähdekoodin ohjelmia Windowsille.
Kerro, mistä löytyy ilmaisia vapaan lähdekoodin ohjelmia Windowsille.
Vapaan lähdekoodin ohjelmat ovat ohjelmia, joiden lähdekoodi on vapaasti saatavilla ja muokattavissa. Ne ovat myös usein ilmaisia. Niitä löytyy kun laittaa Googleen "open source software"
2. Kerro, miten varmistat, että Windowsin oma palomuuri on päällä. Kerro, miten sen saa päälle, jos se ei jo ole. Entä muut turva-asetukset
2. Kerro, miten varmistat, että Windowsin oma palomuuri on päällä. Kerro, miten sen saa päälle, jos se ei jo ole. Entä muut turva-asetukset
Palomuurin päälläolon voi varmistaa Ohjauspaneelista. Sen voi laittaa päälle Ohjauspaneelista. Muutkin turva-asetukset löytyvät Ohjauspaneelista.
4. Asenna tietokoneeseen ainakin seuraavat ohjelmat:
- Viruksentorjunta
- Toimisto-ohjelmistoa (Esim. MS Office ja LibreOffice)
- Ilmainen kuvankäsittelyohjelma (Esim. Gimp)
- Jokin itse valitsemasi ohjelma (kerro tiedot ja käyttötarkoitus dokumentaatiossa)
5. Kerro mahdollisimman tarkkaan, miten asennetaan tietokoneeseen oheislaite, esim. tulostin, skanneri tms.
Se laitetaan kiinni ja sit se asentuu.
Kirjoita vielä dokumentaation lopuksi yhteenveto, miten työ sujui, mitä ongelmia tuli eteen ja minkälainen koneesta tuli (Tuliko kokoonpanosta toimiva jne.) Kerro myös, mitä olet oppinut koneen ja ohjelmien asentamisesta kurssin aikana.
3. Asenna tarvittaessa Windowsin päivitykset. Miten selvität, onko päivityksiä saatavilla? Mistä asennetaan?
Windowsissa on entuudestaan käytössä automaattiset päivitykset. Silloin Windows ilmoittaa sinulle milloin niitä asennetaan. Muissa tapauksissa Ohjauspaneelista löytyy Tarkista Päivitykset-toiminto. Sieltä ne myös asennetaan.
4. Asenna tietokoneeseen ainakin seuraavat ohjelmat:
- Viruksentorjunta
- Toimisto-ohjelmistoa (Esim. MS Office ja LibreOffice)
- Ilmainen kuvankäsittelyohjelma (Esim. Gimp)
- Jokin itse valitsemasi ohjelma (kerro tiedot ja käyttötarkoitus dokumentaatiossa)
5. Kerro mahdollisimman tarkkaan, miten asennetaan tietokoneeseen oheislaite, esim. tulostin, skanneri tms.
Se laitetaan kiinni ja sit se asentuu.
Kirjoita vielä dokumentaation lopuksi yhteenveto, miten työ sujui, mitä ongelmia tuli eteen ja minkälainen koneesta tuli (Tuliko kokoonpanosta toimiva jne.) Kerro myös, mitä olet oppinut koneen ja ohjelmien asentamisesta kurssin aikana.
Työ sujui kokonaisuudessa ihan hyvin ongelmista huolimatta. Törmäsimme konetta kootessamme ongelmiin kuten rikkinäiseen Ethernet-porttiin ja rikkinäiseen emolevyyn, mutta niistä selvisimme suhtkoht hyvin yrityksen ja erehdyksen kautta. Tietokoneesta tuli lopulta toimiva, saimme Windows 10:n asennettua ja saimme myös asennettua yllä vaaditut ohjelmat koneeseen ongelmitta. Opin tehtävästä sen millaisessa järjestyksessä suurinpiirtein pitäisi kone purkaa, ja muutenkin vähän homman perusteita.
Prosessori
Intel Pentium Dual CPU E2140 @ 1.60GHz
Optinen asema
ATAPI DVD W DH16W1S ATA
Kiintolevy
Seagate Barracuda 7200.10 160 GB
Virtalähde
FPS Group FSP300-60EP
Näytönohjain
Intel Q965/Q963 Express Chipset Family
Muisti
Kingston KN2GB0G00890800CFF1800
Emolevy
Q35T-AM m/b MB.V4407 .002 socket 775
5. Kerro mahdollisimman tarkkaan, miten asennetaan tietokoneeseen oheislaite, esim. tulostin, skanneri tms.
Intel Pentium Dual CPU E2140 @ 1.60GHz
Optinen asema
ATAPI DVD W DH16W1S ATA
Kiintolevy
Seagate Barracuda 7200.10 160 GB
Virtalähde
FPS Group FSP300-60EP
Näytönohjain
Intel Q965/Q963 Express Chipset Family
Muisti
Kingston KN2GB0G00890800CFF1800
Emolevy
Q35T-AM m/b MB.V4407 .002 socket 775
5. Kerro mahdollisimman tarkkaan, miten asennetaan tietokoneeseen oheislaite, esim. tulostin, skanneri tms.
- Sipaise näytön oikeasta reunasta vasemmalle, valitse Asetukset ja valitse sitten Muuta tietokoneen asetuksia.
(Jos käytät hiirtä, osoita näytön oikeaa alakulmaa, siirrä hiiren osoitinta ylöspäin, valitse Asetukset ja valitse sitten Muuta tietokoneen asetuksia.) - Valitse Tietokone ja laitteet ja valitse sitten Laitteet.Jos tulostin on asennettu, sen pitäisi näkyä Tulostimet-kohdassa.
- Jos tulostin ei ole luettelossa, valitse Lisää laite ja asenna tulostin valitsemalla se.
torstai 7. tammikuuta 2016
Mikrotukihenkilönä toimiminen
Mikrotukihenkilönä kun asiakkaille tulee ongelmia tietokoneidensa kanssa, niin pitäisi prioritisoida ja mennä niiden luo jotka ovat merkinneet ongelmansa kiireelliseksi. Paikan päällä asiakkaalta pitäisi koittaa selvittää mikä ongelma on erilaisia kysymyksillä ja selvittelyllä.
Yksi tärkeimpiä juttuja alussa on näyttää freesiltä ja tuoksua myös freesiltä. Se on erittäin tärkeä osa asiakaspalvelua että ei ole aivan 100% yököttävä tehtäviensä aikana.
Eräs mikrotukihenkilön parhaista työkaluista on järjestelmien vakiottaminen tietokoneista puhelimiin jne. Vakiottamisella tarkoitetaan sitä että kaikkiin laitteisiin laitetaan oletusarvoisesti samat asetukset joita ei saa muutella, samoihin asioihin käytetään samoja ohjelmia kaikilla laitteilla jne. jotta ongelmatilanteiden ratkaisu virtaviivaistuu ja helpottuu, eikä joka kerta tarvitse lähteä ratkaisemaan ongelmaa joka asiakkaalla on aivan tyhjän päältä. Kaikki varmastikaan eivät noudata näitä vakioasetuksia, eli joissain tapauksissa tyhjän päältä lähteminen voi olla tarpeellista.
Kannattaa tiedustella esimerkiksi sitä että saiko hän kirjattua muistiin blue screen of deathin virheilmoituksen (esim. nvlddmkm.sys tai WXYZ.sys), mitä hän oli tekemässä ennen kuin kone kaatui, käyttäytyikö kone oudosti ennen kaatumista ja jos käyttäytyi niin mitä outoa se teki, painoiko asiakas "OK" johonkin mitä järjestelmä kysyi, ja jos painoi niin mikä ohjelma sitä kysyi. Asiakasta kannattaa myös rohkaista olemaan täysin rehellinen vastatessaan näihin kysymyksiin, sillä on paljon helpompi ja vähemmän aikaa hukkaava kokemus meille molemmille jos kone saadaan toimimaan mahdollisimman nopeasti edelliseen malliin. Jokaisessa tilanteessa asiakkaan pitää myös antaa selittää rauhassa mitä on tapahtunut kaiken mahdollisen informaation tilanteesta saamista ja sen hyödyntämistä varten.
Yksi suuri ongelma jonka aiheuttaa se että asiakas ei luultavasti ole tietotekniikan asiantuntija on se, että hän ei osaa tarkasti kertoa missä vika on; Fraasit niin kuin "hommeli", "se juttu siellä" jne. tulevat varmasti tutuksi kenelle tahansa mikrotukihenkilölle. Mahdollista on myös se, että asiakas ei hirveästi jaksa selitellä asiaa koska "sinähän tiedät näistä hommista, kun kerta työksesi teet". Kaikesta huolimatta pitää aina pitää pää kylmänä ja käyttäytyä ammattimaisesti; Kyseessä on kuitenkin työtilanne eikä toinen puoli pakosti edes tajua vaikeuttavansa työtäsi.
Korjauksen aikataulutuksessa kannattaa kysyä kuinka nopeasti asiakas tarvitsee koneen takaisin saadakseen tehtyä kaiken mitä tarvitsee. Sen perusteella mitä asiakas vastaa se pitäisi laittaa tärkeysjärjestyksellä joko ei kiireiseksi tai kiireiseksi, ja hoitaa tärkeysjärjestyksen mukaan.
Asiakkaan ohjeistus sitten kun ongelma on ratkaistu/ollaan ratkaisemassa tulee tehdä ystävällisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti; Akronyymien käyttöä ei kannata edes harkita sillä asiakas ei luultavasti tiedä mitä ne tarkoittavat. Muutenkin kaikkea datiskieltä kannattaa vältellä, koska asiakas ei omaa sinun asiantuntemustasi ja tietojasi asiasta. Ystävällinen äänensävy on myös tärkeä koska asiakas paljon luultavammin seuraa neuvojasi kun annat ne ystävällisesti etkä alentuvasti piikitellen häntä.
Asiakaspalveluprosessista tulisi oppia se, että ihmisillä on vaihtelevia määriä tietämystä tietotekniikasta, ja se miten erilaisten tietämystasojen ihmisiä avustetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Mikrotukihenkilön pitäisi hallita ainakin ystävällinen ja kohtelias käytös, asiakkaan kuunteleminen ja ymmärtäminen, tarpeiden täyttäminen asiakkaan vaatimusten mukaan, jälkiohjeistus, nopeus ja joustavuus, yhteistyöhalu ja -kyky, ja tietenkin alan tuntemus.
Yksi tärkeimpiä juttuja alussa on näyttää freesiltä ja tuoksua myös freesiltä. Se on erittäin tärkeä osa asiakaspalvelua että ei ole aivan 100% yököttävä tehtäviensä aikana.
Eräs mikrotukihenkilön parhaista työkaluista on järjestelmien vakiottaminen tietokoneista puhelimiin jne. Vakiottamisella tarkoitetaan sitä että kaikkiin laitteisiin laitetaan oletusarvoisesti samat asetukset joita ei saa muutella, samoihin asioihin käytetään samoja ohjelmia kaikilla laitteilla jne. jotta ongelmatilanteiden ratkaisu virtaviivaistuu ja helpottuu, eikä joka kerta tarvitse lähteä ratkaisemaan ongelmaa joka asiakkaalla on aivan tyhjän päältä. Kaikki varmastikaan eivät noudata näitä vakioasetuksia, eli joissain tapauksissa tyhjän päältä lähteminen voi olla tarpeellista.
Kannattaa tiedustella esimerkiksi sitä että saiko hän kirjattua muistiin blue screen of deathin virheilmoituksen (esim. nvlddmkm.sys tai WXYZ.sys), mitä hän oli tekemässä ennen kuin kone kaatui, käyttäytyikö kone oudosti ennen kaatumista ja jos käyttäytyi niin mitä outoa se teki, painoiko asiakas "OK" johonkin mitä järjestelmä kysyi, ja jos painoi niin mikä ohjelma sitä kysyi. Asiakasta kannattaa myös rohkaista olemaan täysin rehellinen vastatessaan näihin kysymyksiin, sillä on paljon helpompi ja vähemmän aikaa hukkaava kokemus meille molemmille jos kone saadaan toimimaan mahdollisimman nopeasti edelliseen malliin. Jokaisessa tilanteessa asiakkaan pitää myös antaa selittää rauhassa mitä on tapahtunut kaiken mahdollisen informaation tilanteesta saamista ja sen hyödyntämistä varten.
Yksi suuri ongelma jonka aiheuttaa se että asiakas ei luultavasti ole tietotekniikan asiantuntija on se, että hän ei osaa tarkasti kertoa missä vika on; Fraasit niin kuin "hommeli", "se juttu siellä" jne. tulevat varmasti tutuksi kenelle tahansa mikrotukihenkilölle. Mahdollista on myös se, että asiakas ei hirveästi jaksa selitellä asiaa koska "sinähän tiedät näistä hommista, kun kerta työksesi teet". Kaikesta huolimatta pitää aina pitää pää kylmänä ja käyttäytyä ammattimaisesti; Kyseessä on kuitenkin työtilanne eikä toinen puoli pakosti edes tajua vaikeuttavansa työtäsi.
Korjauksen aikataulutuksessa kannattaa kysyä kuinka nopeasti asiakas tarvitsee koneen takaisin saadakseen tehtyä kaiken mitä tarvitsee. Sen perusteella mitä asiakas vastaa se pitäisi laittaa tärkeysjärjestyksellä joko ei kiireiseksi tai kiireiseksi, ja hoitaa tärkeysjärjestyksen mukaan.
Asiakkaan ohjeistus sitten kun ongelma on ratkaistu/ollaan ratkaisemassa tulee tehdä ystävällisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti; Akronyymien käyttöä ei kannata edes harkita sillä asiakas ei luultavasti tiedä mitä ne tarkoittavat. Muutenkin kaikkea datiskieltä kannattaa vältellä, koska asiakas ei omaa sinun asiantuntemustasi ja tietojasi asiasta. Ystävällinen äänensävy on myös tärkeä koska asiakas paljon luultavammin seuraa neuvojasi kun annat ne ystävällisesti etkä alentuvasti piikitellen häntä.
Asiakaspalveluprosessista tulisi oppia se, että ihmisillä on vaihtelevia määriä tietämystä tietotekniikasta, ja se miten erilaisten tietämystasojen ihmisiä avustetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Mikrotukihenkilön pitäisi hallita ainakin ystävällinen ja kohtelias käytös, asiakkaan kuunteleminen ja ymmärtäminen, tarpeiden täyttäminen asiakkaan vaatimusten mukaan, jälkiohjeistus, nopeus ja joustavuus, yhteistyöhalu ja -kyky, ja tietenkin alan tuntemus.
torstai 10. joulukuuta 2015
Tietokoneen liitännät
Selvitä, mitä erilaisia liitäntöjä löytyy tietokoneesta.
Luettele erikseen kuvien kera sisäiset ja ulkoiset liitännät ja niiden käyttötarkoitukset.
Kerro myös, mitkä liitännät ovat tänä päivänä yleisimpiä ja mitkä ovat jo kokonaan poistuneet käytöstä tai harvinaisia.
Tietokoneesta löytyy monenlaisia eri liitäntöjä, joista aion käydä osan läpi nyt.
Emolevyn liitännät:
USB-liitin. Se ruuvataan yleensä emolevyyn kiinni. On olemassa monenlaisia USB-liittimiä, joista joistain minulla on kuva ohessa. USB-liitännät ovat todella yleisiä nykypäivänä ja niitä löytyy joka koneesta, ja jopa puhelimista.
SATA-liitäntä (lyhennös Serial AT Attachmentista) on sarjamuotoinen liitäntä sisäisen tai ulkoisen massamuistilaitteen, joka on yleensä kiintolevy tai optinen asema kytkemiseksi tietokoneeseen. Se on korvannut aikaisemmin ylkeisen IDE-väylän kiintolevyjen liitäntänä, vaikkakaan ei kokonaan.
PATA tai IDE-väylä on kiintolevyjen ja optisten asemien liitäntäväylä. Se kehitettiin korvaamaan ST-506-kiintolevyliitäntää. Sen on korvannut jo lähes kokonaan SATA-liitäntä.
SCSI-liitäntä on standardi tiedon tietokoneen ja oheislaitteiden välillä välittämiseksi. Siitä on useita versioita joiden erot näkyvät alla olevassa taulukossa.
PS/2-liitintä on aikaisemmin käytetty näppäimistön ja hiiren liittimenä. Nykyään monet näppäimistöt ja hiiret elleivät jopa kaikki tule USB-liittimillä, jonka takia tätä liitäntää ei käytetä oikeastaan ollenkaan.
Ethernet-liitäntä on joka koneessa, joka antaa yhdistää langallisen verkkoyhteyden. Se on erittäin yleinen ja edelleen kovassa käytössä.
Luettele erikseen kuvien kera sisäiset ja ulkoiset liitännät ja niiden käyttötarkoitukset.
Kerro myös, mitkä liitännät ovat tänä päivänä yleisimpiä ja mitkä ovat jo kokonaan poistuneet käytöstä tai harvinaisia.
Tietokoneesta löytyy monenlaisia eri liitäntöjä, joista aion käydä osan läpi nyt.
Emolevyn liitännät:
| Useita eri USB-liittimiä (vasemmalta oikealle mies micro usb b-tyyppi, usb 1.1 micro,mies mini usb b-tyyppi, nais A-tyyppi, mies A-tyyppi ja mies B-tyyppi |
USB-liitin. Se ruuvataan yleensä emolevyyn kiinni. On olemassa monenlaisia USB-liittimiä, joista joistain minulla on kuva ohessa. USB-liitännät ovat todella yleisiä nykypäivänä ja niitä löytyy joka koneesta, ja jopa puhelimista.
![]() |
| Suoraliittimellinen SATA-datakaapeli ja SATA-liitännät emolevyssä |
![]() |
| IDE-liittimiä emolevyllä |
PATA tai IDE-väylä on kiintolevyjen ja optisten asemien liitäntäväylä. Se kehitettiin korvaamaan ST-506-kiintolevyliitäntää. Sen on korvannut jo lähes kokonaan SATA-liitäntä.
SCSI-liitäntä on standardi tiedon tietokoneen ja oheislaitteiden välillä välittämiseksi. Siitä on useita versioita joiden erot näkyvät alla olevassa taulukossa.
| Liitäntä | Väylänopeus | Väyläleveys | Kaapelin enimmäispituus | Laitteiden enimmäismäärä |
|---|---|---|---|---|
| SCSI | 5 Mt/s | 8 bittiä | 6 m | 8 |
| Fast SCSI | 10 Mt/s | 8 bittiä | 1,5-3 m | 8 |
| Wide SCSI | 20 Mt/s | 16 bittiä | 1,5-3 m | 16 |
| Ultra SCSI | 20 Mt/s | 8 bittiä | 1,5-3 m | 5-8 |
| Ultra Wide SCSI | 40 Mt/s | 16 bittiä | 1,5-3 m | 5-8 |
| Ultra2 SCSI | 40 Mt/s | 8 bittiä | 12 m | 8 |
| Ultra2 Wide SCSI | 80 Mt/s | 16 bittiä | 12 m | 16 |
| Ultra3 SCSI | 160 Mt/s | 16 bittiä | 12 m | 16 |
| Ultra-320 SCSI | 320 Mt/s | 16 bittiä | 12 m | 16 |
| iSCSI | IP-verkko | - | - | ?? |
| SAS | 375 Mt/s | 1 bittiä | 8 m | 16,256 |
![]() |
| PS/2 liitin |
Tietokoneen ulkoiset liitännät
PS/2-liitintä on aikaisemmin käytetty näppäimistön ja hiiren liittimenä. Nykyään monet näppäimistöt ja hiiret elleivät jopa kaikki tule USB-liittimillä, jonka takia tätä liitäntää ei käytetä oikeastaan ollenkaan.
VGA-liitin (lyhenne Video Graphics Arraysta) on näytön liitin. Se on edelleen yleinen, mutta ei yhtä yleinen kun ennen. Kuva oikealla alla.
DVI-liitin (lyhenne Digital Visual Interfacesta) on pääasiassa näytön ja tietokoneen välinen liitin. Se kehitettiin VGA-liittimen seuraajaksi. Kuva eri versioista vasemmalla.
Äänilittimiä on monenlaisia; 3,5mm plugiliitäntä, RCA.liitäntä ja S/PDIF-liitäntä. Näistä yleisin on 3,5mm plugiliitäntä. Liitäntäportteja on yleensä kaksi tai kolme; Ääni sisään, ääni ulos ja mikrofoni. Kuva 3,5mm plugiliitännästä alla.
![]() |
| 6-pinninen Firewire-liitäntä |
FireWire IEEE 1394 on tietokoneen ulkoisten oheislaitteiden liitäntästandardi. Se on Applen tavaramerkki. Mahdollistaa tiedonsiirron nopeudella 400 megabittiä sekunnissa. Kuva 6-pinnisestä Firewire-liitännästä vasemmalla.
![]() |
| 3,5mm plugiliitäntä |
PCI Express on suurinopeuksinen tietokoneen standardoitu väylätyyppi, jonka on tarkoitus korvata PCI, PCIX ja AGP-liitäntätyypit. PCI E-väylän liitin voi olla joko 36 pinniä, 64 pinniä, 98 pinniä tai 164 pinniä suuri.
Ethernet-liitäntä on joka koneessa, joka antaa yhdistää langallisen verkkoyhteyden. Se on erittäin yleinen ja edelleen kovassa käytössä.
Virtaliitin on liitin, josta tietokone saa tarvitsemansa sähkövirran.
Näiden lisäksi USB-liitäntöjä sijaitsee usein tietokoneen ulkopuolellakin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











