Unix-komennot

Tee selviytymispakkaus eli lista (20 tai enemmän) yleisimmin tarvittavista ja tärkeimmistä unix komennoista, jotka toimivat kaikissa unix-pohjaisissa ympäristöissä tekstitilasssa/päätteellä

biff y (AIX, OSF/1)

ilmoittaa sähköpostista sen saapuessa

cal kuukausi vuosi

tulostaa kalenterin; vuosi ja kuukausi kirjoitetaan numeroin, esim. cal 5 1996

cat tiedostonnimi

tulostaa tiedoston näytölle; suositeltavampi komento on yleensä more

clear

tyhjentää näytön (kuten myös control-L)

compress tiedosto

pakkaa tiedoston, jolloin nimeksi tulee tiedosto.Z; purku uncompress-komennolla; vrt. gzip

date

tulostaa päiväyksen ja kellonajan

dbx

käynnistää Unixin vakiodebuggerin

diff tiedosto1 tiedosto2

vertailee tiedostoja ja tulostaa erot (differences)

du hakemisto

tulostaa hakemiston ja sen alihakemistojen koot; yksikkönä on HP/UX:ssä kilotavu, AIXissa ja OSF/1:ssä kilotavun puolikas (512 tavua), mutta tulostuksen saa kilotavuina antamalla option -k

echo merkkijono

tulostaa annetun merkkijonon näytölle

ed

käynnistää ed-editorin; poistumiskomento on q

gcc

Gnu-projektin tekemä kääntäjä kielille C ja C++

gdb

käynnistää Gnu-projektin tekemän debuggerin

grep merkkijono tiedosto

tulostaa tiedostosta ne rivit, joilla annettu merkkijono esiintyy

gunzip tiedosto

purkaa tiedoston, joka on pakattu gzip-komennolla

gzip tiedosto

pakkaa tiedoston, jolloin nimeksi tulee tiedosto.gz; vrt. compress

irc

käynnistää irc-ohjelman, joka tarjoaa pääsyn kansainvälisille keskustelukanaville; ohjeita saa ohjelman sisällä käskyllä /help; ohjelma ei yleensä ole oletuspolussa vaan /p/contrib/bin/irc

ps prosessinnumero

tappaa annetun prosessin; optio -9 (esim. kill -9 1234) tappaa varmemmin; vrt. ps

lock

kysyy ensin salasanaa ja pyytää kirjoittamaan sen uudestaan, sitten lukitsee päätteen, kunnes salasana on jälleen kirjoitettu; lukitus kuitenkin purkautuu joka tapauksessa 15 minuutin kuluttua; optiolla voidaan muuttaa kyseistä aikarajaa, esim. lock -30 lukitsee enintään puoleksi tunniksi; ei kannata käyttää X-ympäristössä, koska lukitus vaikuttaa vain yhteen ikkunaan

locate merkkijono

etsii systeemistä tiedostoja, joiden nimissä esiintyy annettu merkkijono; vrt. find

logout

lopettaa pääteyhteyden; vrt. exit

lpq -Pkirjoitin

tulostaa kyseisen kirjoittimen tulostusjonon; lpq -P. tulostaa listan kirjoittimista

lpr -Pkirjoitin tiedosto

tulostaa PostScript-tiedoston halutulle kirjoittimelle; älä käytä tekstitiedostoille tätä komentoa vaan enscript-komentoa

lprm -Pkirjoitin työnnumero

poistaa tulostustyön jonosta; työnnumeron saa selville lpq-komennolla

ls

tulostaa työhakemiston tiedostolistan; jos annetaan argumenttina hakemiston nimi, tulostuu sen hakemiston tiedostolista; argumenttina voi olla myös lista tiedostojen nimiä, jotka voidaan ilmoittaa ns. villikorttien kuten * avulla, esim. ls *.ps tulostaa kaikki .ps-loppuiset tiedostonnimiä; optioita: -l pitkä tulostus, -a kaikki tiedostot (myös pisteellä alkavat), -F merkitsee hakemistot /-merkillä, -t tulostus aikajärjestyksessä, -R tulostaa rekursiivisesti myös alihakemistojen sisällöt

lynx

käynnistää tekstipohjaisen WWW-katseluohjelman Lynx

mail

käynnistää alkeellisen sähköpostiohjelman mail; vrt. pine

man komento

tulostaa tietoja, ns. man-sivun, komennosta ruudullinen kerrallaan; välilyönti vie ruudullisen eteenpäin, return rivin eteenpäin, b ruudullisen taaksepäin (ei toimi kaikissa koneissa); man -k avainsana tulostaa tietoja avainsanaan liittyvistä man-sivuista

mesg n

estää interaktiivisten viestien (esim. rmsg, talk, write) tulostumisen

mesg y

sallii interaktiivisten viestien (esim. rmsg, talk, write) tulostumisen

mkdir hakemisto

luo uuden hakemiston (make directory)

more tiedostoja

tulostaa tiedostot kuvaruudun kokoisissa osissa; välilyönnillä saa näkyviin seuraavan ruudullisen; b vie ruudullisen taaksepäin, return yhden rivin eteenpäin; loppuun; /merkkijono etsii eteenpäin; :n vie seuraavaan tiedostoon, :p edelliseen; h antaa ohjeita, q lopettaa; vrt. less

mosaic

käynnistää graafisen WWW-katseluohjelman Mosaic

nn

käynnistää nn:n, joka on eräs newsienlukuohjelma; poistumiskomento on Q

nslookup

antaa koneen nimen, jos argumenttina on IP-osoite, ja kääntäen

otaxrn

käynnistää rn:n siten, että news-palvelimena on otax; poistumiskomento on q

passwd

vaihtaa salasanan

rcp

kopioi tiedostoja koneiden välillä (remote copy); käytetään kuten cp-komentoa, mutta jommankumman tiedostonnimen edessä on kone: tai tunnus@kone:, siis esim. rcp foo vipunen:foo kopioi tiedoston foo käyttäjän tunnukselle Vipuseen; toisessa koneessa pitää olla sopiva .rhost-tiedosto (ks. tämän oppaan lopusta)

rlogin kone

ottaa yhteyden toiseen koneeseen samalla käyttäjätunnuksella; komento rlogin kone -l tunnus ottaa yhteyden annetulla tunnuksella

rm tiedostoja

poistaa (remove) ilmoitetut tiedostot; optio -i vaikuttaa sen, että komento kysyy jokaisesta tiedostosta interaktiivisesti, poistetaanko se todella

rmdir hakemisto

poistaa hakemiston (remove directory); hakemiston tulee olla tyhjä

ruptime

tulostaa eräiden (ylläpidon määrittelemien) koneiden kuormituksen, esim. HP:issa eri HP-koneiden kuormat

rwho

tulostaa eräiden (ylläpidon määrittelemien) koneiden senhetkiset käyttäjät; vrt. who

talk tunnus@kone

aloittaa keskustelun toisen käyttäjän kanssa, jos tämä vastaa omalla talk-komennolla; keskustelun lopetus: control-C

tar

kokoaa useita tiedostoja yhdeksi tiedostoksi eli arkistoksi tai purkaa arkiston erillisiksi tiedostoiksi; tar -cf arkistonnimi tiedostoja kokoaa (poistamatta alkuperäisiä), tar -xf arkistonnimi purkaa (nykyiseen työhakemistoon), tar -tvf arkistonnimi näyttää arkiston sisällä; arkistointi ei tiivistä pienempään tilaan, vrt. compress ja gzip

telnet kone

ottaa yhteyden toiseen koneeseen

tex tiedosto

TeX-ladontaohjelma, ks. ./tex.html

uncompress tiedosto

purkaa tiedoston, joka on pakattu compress-komennolla; esim. uncompress foo.Z tuottaa puretun tiedoston foo

uptime

näyttää, kauanko kone on ollut "pystyssä", ja kertoo kuormitustietoja

use nimi

ottaa ohjelman käyttöön esim. asettamalla hakupolkuja; komennolla use -s näkee, mitä ohjelmia on tarjolla ja millä nimillä

users

tulostaa tiiviin listan käyttäjistä, jotka ovat koneessa

who

tulostaa koneessa olevat käyttäjät ja mistä he ovat tulleet (tietoliikenteen kannalta)

Lähde https://www.cs.tut.fi/~jKorpela/pikaunix.html

Unix-pohjaiset käyttöjärjestelmät

Selvitä, mikä on Unix ja miten se eroaa Linuxista?

Unix on laitteistoriippumaton käyttöjärjestelmä, joka on kirjoitettu lähestulkoon kokonaan C-kielellä. Se eroaa Linuxista siten että sitä ei ole erityisesti tehty tietokoneiden käyttöjärjestelmäksi.


Luettele 3-5 unix- ja linuxpohjaista käyttöjärjestelmää.

OS X, Solaris, HP-UX, Ubuntu, ja Linux Mint.

Miten ne eroavat toisistaan?

Solaris on tehty erityisesti työasemia varten eikä sitä voi yhdistää muihin laitteisin samalla tavalla kun OS X:n voi yhdistää esim. iPhoneen. 

Miten Mac OS liittyy unixiin?

Sen ydinosat perustuvat avoimeen lähdekoodiin josta osa on Unix-palveluja

Työaseman käyttäminen verkkoympäristössä: Salattu sähköposti

Selvitä mitä eri tapoja on lähettää salattua sähköpostia.

Luettele tavat ja kerro kustakin pääpiirteet lyhyesti ja kirjoita sitten kattava ohje yhdestä menetelmästä.

Salattua sähköpostia voi lähettää monella eri menetelmällä. Sen voi salata esim. ulkoisilla menetelmillä (mm. F-Secure ja Deltagon tarjoavat sähköpostin salauspalvelua) tai sitten esimerkiksi sähköpostin sisäisellä salausmenetelmällä. Esimerkiksi Outlook-sähköpostissa on tällainen mahdollisuus.

Deltagonin suoraviivainen sähköpostin salaus

• Tarjoaa organisaatiolle useita eri käyttötapoja helppokäyttöisestä turvatasosta jopa valtiohallinnon turvatason ST IV mukaiseen salaukseen.
• Suojaa sähköpostiviestit mihin tahansa osoitteeseen – vaivatonta lähettää ja vastaanottaa luottamuksellisia viestejä ilman asennuksia päätelaitteisiin.
• Tekee tietoturvapolitiikan määrittämisestä ja jalkauttamisesta helppoa. Toteuta sähköisen viestinnän kattava tietoturva yhdellä ohjeistuksella.
• Käyttö on käyttäjälle suoraviivaista eli helppoa – toimii jopa ilman rekisteröintejä ja salasanoja.
• Kolmas osapuoli voi aloittaa suojatun viestinnän helposti esimerkiksi yrityksen verkkosivuilta – ja tiedostotkin tulevat turvallisesti perille.
• Tehokas ratkaisu tukee useita salausstandardeja, mm. TLS, S/MIME.

Tälläinen voi olla sähköpostin lähetysohjelman ulkopuolinen suojaus. Muita s-postiohjelman ulkopuolisia salausohjelmia ovat mm. F-Securen tarjoama vastaava ohjelma.

Miten salata Microsoft Outlookissa sähköpostit? -ohje

Tee sähköposti aivan niin kuin yleensä tekisit. Sitten etsi "..."-merkki. Alla kuva siitä missä se on. Paina sitä ja sitten mene viestiasetukset-kohtaan. Paina sitä. Laita viesti luottaumukselliseksi.

Työaseman käyttäminen verkkoympäristössä: Tietoliikenne Suomessa

Tutustu Suomen Viestintäviraston toimintaan nettisivulla osoitteessa https://www.viestintavirasto.fi/

Kerro mitä kaikkea lasketaan kuuluvaksi tietoliikenteeseen ja mikä on Viestintäviraston rooli ja tärkeimmät tehtävät suomalaisen tietoliikenteen näkökulmasta?

Tietoliikenteeksi Viestintävirasto laskee internetin ja puhelimen, TV:n ja radion, ja postin.

Virasto rakentaa toiminnallaan luotettavaa tietoyhteiskuntaa sekä turvaa viestintäpalvelujen käyttäjien aseman ja oikeudet takaamalla yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kansalaisten käyttöön muun muassa nopeat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet, toimivat ja tehokkaat viestintämarkkinat, tehokkaassa käytössä olevat taajuudet ja tunnukset, laadukkaat, kohtuuhintaiset viestintäpalvelut, monipuoliset sähköiset mediapalvelut, objektiivista tietoa viestintämarkkinoiden ja -palveluiden kehityksestä, hinnoittelusta ja palvelutasosta. Yksi viraston keskeisimpiä tehtäviä on radiotaajuuksien keskitetty hallinnointi, jotta voidaan taata niiden tehokas ja mahdollisimman häiriötön käyttö.

Työaseman käyttäminen verkkoympäristössä: Tietoliikenne

Tutustu tietoliikenteen perusteisiin seuraavien linkkien avulla:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoliikenne

http://www.internetopas.com/sanasto/

Selvitä seuraavien termien erot ja yhtäläisyydet tietoliikenteessä, mainitse myös esimerkkejä käytännön sovelluksista, eli siis missä näitä ihan oikeasti käytetään.

Miten kyseiset termit liittyvät esim. modeemitekniikkaan, laajakaistayhteyksiin, eri lähiverkkotekniikoihin, mobiilitekniikkaan, ja mahdollisesti myös muihin yhteyksiin?

Ne ovat pääosin termejä erilaisille yhteyksille tai kytkentämenetelmille.

siirtoviive - vasteaika 
synkroninen - asynkroninen
 sarjasiirto/-liikenne - rinnakkaissiirto/-liikenne 
simplex, half-duplex, full-duplex, multiplex 
kantataajuus/baseband - laajakaista/broadband 
piirikytkentäinen - pakettikytkentäinen 
yhteydellinen - yhteydetön 

Muista mainita käyttämäsi lähteet!


Siirtoviive tarkoittaa sitä aikaa jossa tieto siirtyy käytettyä kaistaa pitkin päämääräänsä.

Vasteaika on tapahtuman tai toiminnon aloitushetken ja palautteen saamisen välinen aika.

Synkroninen tarkoittaa samanaikaisesti tapahtuvaa tapahtumaa, taas kun asynkroninen tarkoittaa ei reaaliaikaista tapahtumaa.

Sarjasiirto ja rinnakkaissiirto ovat tiedonsiirtomenetelmiä. Rinnakkaismuotoisessa bitit siirretään kukin omaa linjaansa pitkin. Sarjamuotoisessa bitit siirretään peräkkäin samaa väylää pitkin. Rinnakkaissiirto on kalliimpaa mutta myös nopeampaa kuin sarjasiirto. Näitä käytetään tiedonsiirrossa. 

Simplex on kommunikaatiokanava joka on auki vain yhteen suuntaan. Simplexiä käytetään mm.radioissa, langattomissa mikrofoneissa, tulostimissa, ja turvakameroissa. Half-duplex on kommunikaatiokanava joka antaa kommunikoida molempiin suuntiin, mutta ei samanaikaisesti. Esimerkki half duplex-kanavan käytöstä on radiopuhelimet. Full-duplex on kommunikaatiokanava, joka mahdollistaa molempisuuntaisen samanaikaisen kommunikoinnin. Esimerkiksi puhelimet ovat full duplex-kanavaa hyödyntäviä laitteita. Multiplex on telekommunikaatioteknologia joka mahdollistaa kahden tai useamman eri signaalivirran samanaikaisen siirron yhdellä kanavalla. Sitä käytetään esimerkiksi videoeditoinnissa, ja digitaalisissa lähetyksissä (tv ja radio esimerkiksi.)

Kantataajuus on signaali jolla on todella kapea taajuuskaista. Tietotekniikassa taajuuskaistasignaalien taajuus ei muutu ollenkaan ja niiden taajuus ei muutu lähes ollenkaan. Laajakaista on laajan kaistanleveyden signaali. Nykyään sitä käytetään useimmiten esimerkiksi nopeisiin internet-yhteyksiin viitatessa.

Piirikytkentäinen tiedonsiirto on tiedonsiirtoa, jossa verkon ylitse muodostetaan kiinteä yhteys tiedonsiirtokanavan kautta. Pakettikytkentäinen tiedonsiirto on tiedonsiirtoa, jossa data jaetaan paketeiksi tiedonsiirtoa varten. Nämä ovat tiedonsiirtomenetelmiä. Piirikytkentä on käytössä vanhemmissa laitteissa taas kun uusissa on jo pakettikytkentä.

Yhteydellinen tiedonsiirto on aktiivista tiedonsiirtoa, jossa tapahtuu datansiirtoa. Yhteydetön tiedonsiirto on tiedonsiirtoa, jossa ei tapahdu aktiivista yhteyden muodostusta vaan dataa siirtävä sovellus alkaa lähettää dataa tietämättä varmasti sitä, että sitä on joku vastaanottamassa.

Lähteet   https://fi.wikipedia.org/wiki/Synkroninen_verkko-opetus
                https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasteaika
                https://en.wikipedia.org/wiki/Broadband
                https://en.wikipedia.org/wiki/Baseband
                http://legacy.spa.aalto.fi/sig-legacy/digis/luento11/tieto.html
                https://fi.wikipedia.org/wiki/Piirikytkent%C3%A4inen_data
                https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakettikytkentä
                https://en.wikipedia.org/wiki/Duplex_(telecommunications)